Pieniä välähdyksiä ja lukuhetkiä

Viime kuukausina en ole paljoa saanut aikaan käsityörintamalla. Ideoita tosin tuntuu putkahtelevan sellaista vauhtia, että niitä alkaa olemaan jo jonossa seuraavaksi pariksi vuodeksi. Se jää nähtäväksi, mitkä päätyvät toteutukseen saakka.

Yllä Regian World "Ball" Color -lanka ja 2,5mm bambupuikot. Tätä olen neulonut viime viikot. Ennen tuo olisi syntynyt pienessä hetkessä. No, nyt homma käy hitaammin, mutta pääasia kuitenkin, että onnistuu ja onhan tuo samalla hyvää hienomotoriikan harjoittelua! Tästä tulee jälleen yksi ranteenlämmitin kunhan joskus valmistuu. Näille tulee jatkossa paljon käyttöä.

Lupasin itselleni, että saan tilata yhden kirjan toipumisajan iloksi. Valinta osui Olga Temosen uuden kirjan kohdalle. En ole kasvissyöjä ja minusta tuskin tulee koskaan sellaista, mutta aina voi tuoda uutuuksia omaan ruokavalioon. Tämä kirja kuitenkin viehätti ruokaideologiallaan. Läheltä ja luomua, ei prosessoitua mössöä. Kirja piti sisällään kauniin ulkoasun lisäksi hirmuisen monta mielenkiintoista ja ehdottoman kokeiltavaa ruokaohjetta. Käytetyt ainekset löytyy todennäköisesti, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, perusmarketista. Yksi kirjan parhaimmista kohdista oli Olgan lapsen kommentti kaupan kaakaojuomajauheesta: "Helga oli kauhuissaan "ihan valkoisesta" kaakaosta, joka ei kuulemma edes maistunut kaakaolta." Voiko tuota enää paremmin ilmaista!

I'm back

Edellisestä tekstistä on vierähtänyt luvattoman kauan. Tässä välissä on ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä, sekä paljon erilaisia neulomis-/virkkaus-/askarteluprojekteja. Ohessa sekalainen kimara kaikesta:

Tein ensimmäistä kertaa kunnolla tuttavuutta matonkuteen kanssa. Käytin Noodles-nimistä kudetta, jota myydään 800-1000g kartioissa. Koukku oli muistaakseni kokoa 8.Korkeutta korilla on n. 21cm + kahvat, halkaisija on myös n. 21cm. Säilytän korissa keskeneräisten töiden lankoja ja puikkoja.

Viime kesänä innostuin keräämään käpyjä ja niistä syntyi syksyllä kranssi. Löysin vielä Ellokselta kivat valot, joissa on mukana helmiä ja niin kaunis joulu-/talvikoriste oli valmis. Kranssi roikkuu edelleen seinälläni ja on sopivan talvinen nyt, kun en pidä siinä enää valoja päällä. Halkaisija tällä on n. 45cm.

Näillä kavereilla on taisteltu talven kylmyyttä vastaan. Sormikkaissa lankana Opal Vincent van Gogh (75% villa, 25% polyamidi) ja puikot 2,5mm. Lanka oli tuolainen raita juttu. Ns. oikealla silmukka määrällä kuvio olisi tullut paremmin esille, mutta musta tämä on kiva näinkin.

Lapaset on tehty Topp't Tå -nimisestä konepestävästä täysvillalangasta puikoilla 6mm. Näitä tein kahdet. Itselleni nuo keltaiset ja lahjaksi grafiitinharmaat.

Yllä pari jouluiset virkkaustyöt. Tontut tein viime joulun aikaan ilmestyneen Kauneimmat joulun käsityöt -lehden ohjeen mukaan. Sieni on omaa tuotantoa. Näissä käytin Cotton 8 -puuvillalankaa ja koukkua 2,5mm.

Joulukuusi oli viimeksi vähän erilainen. Käytin koristeina pääasiassa vain itsetehtyjä koristeita. Muutama lähikuva.

Uusi vuosi alkoi joogasukilla. Lankana Maija ja puikot 3mm. Käytin oranssia pohjana ja sävykästä punaista raitoina. Punaisen monivärisyys ei tuosta kuvasta kunnolla välity.

Loppuun vielä rakas Hämis :) Hämikselle oli tarkoitus tehdä sesongin mukaan uusia asusteita. Tämä projekti on nyt vähän jäissä, kun onnistuin kaatumaan liukkailla ja käsi on rikki. Pieniä neulomisharjoituksia olen jo voinut tehdä, mutta en oikein vielä sellaista mitä Hämikselle haluaisin.

Tästä varmasti puuttuu joitain töitä ja osa on edelleen vaiheessa.

Puikoilla juuri nyt

Kevät tekee tuloaan vauhdilla ja parvekekausi kolkuttelee ovella jo voimalla. Olin pitkään miettinyt mitä kivaa voisin tehdä parvekkeelle nyt, kun minulla vihdoin on taas sellainen. Löysin tällaisen langan:

Mietin pitkään mitä tästä oikein voisi tehdä. Tekniikka kiinnosti aluksi enemmän kuin itse lanka.

Pinnasta tulee tuollaista. Pampuloiden välistä siis neulotaan kaksi silmukkaa, sitten pampula ja taas neulotaan kaksi silmukkaa jne. Työ etenee todella sutjakkaasti. Lopputuloksesta tulee mukavan pehmeä ja paksu, kun pampulat menevät osittain toistensa päälle antaen kaksinkertaisen illuusion.

Valmiina tässä vaiheessa on ensimmäinen. Ajattelin tehdä näitä vielä lisää, jotta niitä riittää neljälle tuolille. Käytän niitä sitten parvekkeella tai keittiön tuoleilla. Tykkään kovasti. Väri: vanha roosa, lanka: Pompon ja puikot 2,5mm pyöröt.



Toinen projekti, joka on yhä tekeillä:

Lankana vanha tuttu Tinde, josta edelleen pidän kovasti. Väri ei tässä toistu ihan todellisena. Omalla koneellani se on liian sininen. Väri on todellisuudessa enemmän petrooli. Langassa on 50% villaa ja 50% tencelliä.

Tuollainen tunika tästä pitäisi joskus valmistua. Valmiina on noin puolet takakappaleesta. Tämän kanssa en pitä suurempaa kiirettä. Kunhan valmistuu talvikaudeksi 2012-2013. Tinde on niin lämmin lanka, että en edes kuvittele käyttäväni tätä ennen kuin ilmat kunnolla viilenevät. Projekti on mukavan haastava ja malli mielestäni kohtuullisen yksinkertainen. Kahdella erisuuntiin kääntyvällä palmikolla saa helposti näyttävän pinnan aikaan. Väri: petrooli, lanka: Tinde ja puikot Knit Pron 5,00mm Cubics 80cm kaapelilla.

Tunnustus

Tämmöisen tunnustuksen sain Elinalta. Kiitos paljon :) Etenkin kun hyvin harvakseltaan päivitän tätä.

Tunnustukseen kuuluvat seuraavat asiat:
1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.
2. Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.
3. Lahjoita tämä sama award 15 blogille/bloggaajalle.

7 faktaa
1. Olen koukussa, käsitöiden lisäksi, mutteripannulla keitettyyn kahviin.
2. Työskentelen käsitöiden parissa.
3. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä, asun Helsingissä. Minä, jonka ei koskaan pitänyt muuttaa tänne :D
4. Olen tähän mennessä asunut, lapsuusmaisemat mukaan lukien, seitsemällä paikkakunnalla.
5. Olen ehdottomasti syksyihminen. Elokuun ensimmäisenä herään eloon, pitkän kuuman kesän jälkeen.
6. Joogaan säännöllisen epäsäännöllisesti.
7. Valokuvaus on hyvin lähellä sydäntäni. Haaveilen laadukkaasta digijärkkäristä.

En lahjoita tätä tunnustusta eteenpäin, kun joudun näin kahdeksantena tunnustuksena tunnustamaan, että en juuri seuraa säännöllisesti mitään blogia. Pahoitteluni!

Muutosten jälkeen

Pitkästä aikaa jälleen kirjoittelemassa. Mennyt syksy oli elämässäni nopeiden ja erittäin isojen muutosten aikaa. Muutamassa hetkessä kaikki kääntyi ylösalaisin. Uusi työpaikka, uusi kaupunki, muutot (kyllä, monikossa) ja paljon uusia ihmisiä. Kaikessa tässä on ollut sulateltavaa, vaikka kyse on ollut pelkästään positiivisista muutoksista. Kaikesta tästä tapahtuneesta johtuen, minulla ei ole viime kuukausina ollut liikoja aikaa paneutua käsitöiden tekemiseen. Nyt arki alkaa olla taas hallinnassa ja käsityöinnostus palannut.

Tässä viimeisimpiä töitäni:

Uudet sukat, uudelle vuodelle Gjestalin Janne -langasta. Lankaa kului kokonaiset kerät (50g/kerä) ja vajaa puoli toisista. Värityksestä tuli hauska, kun tein sukista keskenään peilikuvat. Olen ennen tehnyt kärjen kavennukset tähtimallisena, nyt halusin kokeilla jotain muuta. Tykkään näissä sukissa käyttämästäni kavennustavasta enemmän kuin ns. perinteisestä.

Juuri nyt työnalla ovat säärystimet. Toisen sain jo valmiiksi ja sen kaverista on noin puolet tehtynä.

Malli on oma. Siinä on käytetty joustinneuletta ja helmineuletta. Lanka on Gjestalin Spire ja uskomatonta, mutta totta, lanka on vaaleanharmaata (!!). En taida omistaa ainuttakaan muuta harmaata vaatekappaletta. Uusi elämä, uudet tuulet :)

Seuraavat projektit on jo kohtuullisen pitkälle mietittyinä ajatuksissani. Pitäisi tehdä yhdet vauvantossut lähipiiriin keväällä syntyvälle lapselle. Itselleni ajattelin tehdä Spirestä jonkinlaisen liivin. Käytän ehkä Salomonin solmuja tai jotain vastaavaa. Spire toimii hyvin ilmavan keveissä neuleissa yms.

Syksy saa tulla

Pääsin kokeilemaan Novitan uutta Polku-sarjan lankaa. Polku on ihanan pehmeää ja hivenen pörröistä lankaa. Jo aiemmin olen haaveillut isosta pörröisestä kolmiohuivista. Päätin nyt vihdoin kokeilla onnistuisinko tekemään Salomonin solmuja. Virkkasin ison kolmiohuivin Novitan sivuilta löytämäni ohjetta mukaillen. Sivulta löytyi myös hyvin havainnollinen ohje kuinka Salomonin solmuja ylipäätään tehdään. Tekniikka oli helppo, ja kun tekniikkaan pääsi kiinni, työ eteni todella nopeasti.

Huivista tuli melkoisen iso, mutta harsomaisesta olemuksesta johtuen, se ei ole ollenkaan liian paksu. Huivi sopii oikein hyvin näin alkavaan syksyyn, kun lämmikettä jo tarvitsee, mutta ei vielä niin paljoa. Huivissa käytetyn langan värisävy on nimeltään Munakoiso.

Samasta langasta tein vielä uudet rannustimet. Ihastuin näihin viime talvena. Paljon aikaa tietokoneella viettävänä ranteet ovat välillä kovan rasituksen alla. Nämä lämmittävät ja suojaavat mukavasti vedolta, mutta eivät häiritse koneella työskentelyä. Malli on oma sovellus.

Näiden kaikkien tekemiseen meni lankaa yksi kokonainen kerä.

Kaksipuoleinen lapanen

Kotona käydessä innostuin kokeilemaan minulle uutta neulomistekniikkaa, kesähelteistä huolimatta. Tällä tekniikalla saa tehtyä kaksipuoleista jälkeä yksillä puikoilla. Aluksi olin vähän epäileväinen, mutta nyt kokeiltuani voin vaan todeta, että toimiihan se! Näin saa tehtyä samalla sekä ulkonäöltään erilaiset että tavallista paksummat ja lämpimämmät lapaset.

Tässä siis sama lapanen ensin toisin ja sitten toisin päin. Tekniikka vaatii vielä vähän harjoittelua, mutta tykkään silti näistä paljon. En löytänyt mistään valmista ohjetta tällaisille lapasille. Päätin kuitenkin yrittää omaa sovellustani. Tämä malli on kehitetty yhteistyössä äitini kanssa (äiti ohjeisti kiilapeukalon teon, jonka opettelin samalla!). Kokeilun pohjalta sanoisin, että ohjeeksi käy mikä tahansa hyväksi havaittu malli. Kaksipuoleisena voi tehdä erilaisia värikuvioita, mutta ei pintakuvioita. Värikuvioiden kokeilemisen päätin jättää tällä kertaa välistä! Kämmenen silmukat näyttävät olevan aina oikein kuten yllä olevassa kuvassa. Rannekkeessa on käytetty joustinneuletta (2o, 2n). Joustinta ei siis voi tehdä kaksipuoleisesti.

Kun joustinta on tehty halutun mittaisesti, lisätään työhön silmukoita. Ensimmäisen kokeilun tein tuplamäärällä silmukoita. Tupla siksi, koska työssä tehdään kaksi kämmenosaa yhdellä kertaa ja loogisesti ajateltuna kummassakin pitäisi olla niin paljon silmukoita kuin muutenkin olisi. Omaan käteeni se oli kuitenkin reippaasti liikaa. (Rannekkeessa 12s/puikko, kämmeneen lisäsin 24s/puikko). Päädyin 20s/puikko ja se oli minulle sopivasti. Puikon ensimmäisestä silmukasta tulee etupuolen väri ja toisesta takapuolen. Tekniikan juju on siinä, että tekee 1o, 1n neuletta koko ajan ja muistaa vain aina siirtää molemmat langat työn eteen/taakse sen mukaan kumman silmukan tekee ja pitää langat kokoajan samassa järjestyksessä.

Lankojen järjestys pysyy tällaisena riippumatta siitä ovatko ne edessä tai takana.

Kaventamista mietin pitkään, miten sen saa tehtyä. Siinä silmukoita pitää vähän siirrellä, jotta saa kaksi samanväristä vierekkäin. Ensin kaksi pinkkiä oikein yhteen ja kaksi valkoista nurin yhteen. Jatkoin näin kunnes minulla oli neljä silmukkaa/puikko. Siinä vaiheessa siirsin pinkit silmukat omalle puikolle ja valkoiset omalle. Päättelin kuten villasukan eli vedin valkoisen langan viimeisten kahdeksan valkoisen silmukan läpi ja päättelin huolellisesti. Sitten sama pinkeille silmukoille. Näin sain pääteltyä siististi.

Suurimmat vaikeudet koin peukalon kanssa. Osa silmukoista oli valmiina langalla, mutta ne, jotka piti poimia valmiista työstä osoittautuivat hyvin hankaliksi. Toisella yrityksellä onnistuin kohtuullisesti. Valkoisia silmukoita oli vaikea poimia, kun ei kunnolla nähnyt mistä niitä oli ottamassa.

Sitten tekemään seuraavaa. Erityisen tyytyväinen olen lapasten paksuuteen ja värivalintoihin. Uskoisin, että kerrosten väliin jäävä ilma, tekee lapasista entistä lämpimämmät. Työssä käytin Novitan Nallea.

Arkistojen aarteita IV - sisustuselementtejä

Tämä on tällä erää todennäköisesti viimeinen Arkistojen aarteita -katsaus. Myöhemmin mahdollisesti lisää, jos jotain mielenkiintoista tulee vastaan. Tähän olen koonnut myös muutamia piirroksia yms, koska ne ovat myös suuri osa minua kaikkien virkkaamisten ja neulomisien ohella. Kouluajoilta olen säästänyt erilaisia töitä ison salkullisen. Niitä on välistä hauska katsella, kun aikaa on kulunut riittävästi ja töihin on saanut etäisyyttä. Toiset näyttävät edelleen hyviltä ja toisten kohdalla ihmettelen, mitä olen oikein ajatellut!

Virkkausintoni ei ole aina rajoittunut pelkkiin vaatteisiin tai koriste-esineisiin, vaan välillä on syntynyt hyvinkin kokeellisia viritelmiä. Tämä virkattutaulu koostuu kahdesta renkaaseen pingotetusta erillisestä työstä. Alimmainen on n. 50 cm halkaisijaltaan ja ylempi n. 40 cm. Kokonaisuudessaan työllä on kokoa 60x120 cm. Alemman työn ohje on otettu jostain virkkauslehdestä (tämäkin äitini arkistoista). Mallissa viehätti kokonaisuus, tummuuden ja vaaleuden vaihtelu. Mielestäni juuri tähän työhön tuo liukuvärjätty lanka sopi kuin nenä päähän. Ylemmässä isommat kappaleet ovat tehty mallin (alkuperää en enää muista, mahdollisesti poimin ohjeen netistä) mukaan ja pienemmät täytepalat tein oman mallin mukaan. Liukuvärjätty lanka sopi tähänkin mukavasti. Tummalta taustalta kumpikin erottuu hyvin.

Kouluaikana tuli piirrettyä enemmänkin sekä kotona että koulun puolesta. Tämä on yksi ehdottomia suosikkejani koulutöistä ja olen ajatellut kehystää sen vihdoin ja viimein. Tekniikkana tässä työssä lyijykynä ja grafiittikynä, koko A2, mallina ananaskirsikka.

Grafiikan kursseilla viihdyin muuten hyvin, mutta mitään en inhonnut niin paljoa kuin levyjen kaivertamista. Minulla on suhteellisen ylitaipuvat nivelet ja siksi kaivertaminen tuotti suurta tuskaa. Tässä kuitenkin yksi puupiirrostuotokseni. Työ on tehty kahdella laatalla ja kohdistus, no, melkein kohdillaan.

Metalligrafiikka oli paljon lähempänä minua. Siitä sain tällaisen kokeilun aikaan. Kuparilevyä syövytettiin ja sitten vedostettiin paperille. Hankalinta tässä oli pienten elemettien hallinta ja korjaamisen mahdottomuus. Kaikki piti suunnilleen kerralla mennä kuten tahtoi.

Arkistojen aarteita III - erilaisia lämmittimiä

Tällä kerralla kaivelin vähän käytännöllisempiä ja uudempia löytöjä arkistojen kätköistä. Mennyt vuosi on ollut kohtuullisen tuotteliasta ja ainakin kokeiluhenkistä aikaa.

Viime syksynä halusin tehdä itselleni jotain uutta virkkaamalla, silloin syntyi tämä ruskanvärinen kolmiohuivi. Huivi on tehty Novitan Tico tico -langasta ja palojen malli on otettu vanhasta (1990-luvun lehti, en muista tarkemmin) Novita-lehdestä. Malli ei ollut alunperin tarkoitettu huiviksi, mutta mielestäni se toimii tässä tarkoituksessa oikein hyvin. Tico tico -langasta on tullut uusi suosikkini sen hauskan värivalikoiman johdosta.

Nämä menneenä talvena toteutetut rannustimet ovat ihan ykkössuosikkejani viimeaikojen kokeilujen joukossa. Vasemmanpuoleinen on tehty Novitan Florica -langasta ja oikealla oleva Novitan Tico ticosta. Malli on omaa tuotantoa. Nämä lämmittävät mukavasti ranteita ja pysyvät hyvin paikoillaan. Etenkin Floricasta tehdyt ovat erittäin lämpöiset, koska lanka on 100% villaa.

Bad hair day? Virkkasin tämän räiskyvän pipon Facebookin Vähemmän, hitaammin -ryhmän ohjeen mukaan. Yksinkertainen ja helppo ohje. Paksulla langalla ja isolla koukulla tämän toteutti hetkessä. 

Tämä pipo on viimeisin projektini. Halusin "vähän" haastetta elämään. En ole vuosiin tehnyt mitään tällaista. Nyt piti kokeilla, kun löysin yhdestä blogista hauskan mallin. Ohjetta on muokattu itselle paremmin sopivaksi. Lankana Novitan 7 veljestä. Palmikot eivät itsessään ole mitenkään vaikeita tehdä. Haasteellisuutta tuli enemmän siinä, kun tässä on palmikkoa palmikon jälkeenkin ja etenkin nuo kapeat, kahdella silmukalla tehdyt pienet palmikot. Haasteesta selvisin ja lopputulos on mielestäni ok. Tätä mallia voisi soveltaa vielä lisää, jotta se sopisi entistä paremmin omaan päähän.

Arkistojen aarteita part II - joulukoristeet

Näin sateisen harmaana päivänä, tuntuu ihan luontevalta kaivaa arkistoista menneiden vuosien joulurompetta. Mukaan mahtuu niin virkkausta, piirtämistä kuin oljesta tehtyjä koristeita. Osa on tehty valmiin ohjeen mukaan, mutta pääasiassa nämä ovat omia mallejani.

Pyrin tekemään jouluisin joulukortit itse. Aina se ei onnistu, kun aika ei riitä, ja kyllä, olen joskus lähettänyt jopa älyttömän hienoja Tiimari-kortteja. Joulukoristeissa olen myös samoilla linjoille, teen ennemmin itse kuin ostan kaupasta. Silloin saan juuri sellaista kuin haluan ja ei tule muita samanlaisia vastaan. Tällähetkellä joulukoristevarastoni ovat aika hyvässä mallissa. Aina toki voi jotain uutta tehdä, jos hyvä idea sattuu kohdalle. Tälle vuotta suunnitelmissa on ainakin joulukalenterin tekeminen. Siihen on jo pari ideaa olemassa, mutta en ole osannut päättää kumman toteutan.

Joulukortit vm. 2009. Kuvat ovat maalattu vesiväreillä, siirretty koneelle ja tulostettu paperille sekä liimattu vielä kartongille. Yksinkertainen tapa saada ihan hauskoja ja omannäköisiä kortteja.

Joulukortit vm. 2010. Näihin meni huomattavasti enemmän aikaa. Kortit ovat piirretty vahaliiduilla kartongille. Näitä tehdessä löysin pitkän tauon jälkeen uuden innon piirtämiseen. Välillä on kiva tehdä jotain, missä näkyy kunnolla kädenjälki.

Jouluksi 2009 tein tällaiset ikkunakoristeet (voi toki ripustaa myös joulukuuseen tai mihin vain). Piparkakut ovat tehty suolataikinasta ja maalattu peiteväreillä. Sillon en saanut aikaiseksi lakata näitä, mutta sen voisi tehdä niin säilyy värit paremmin. Ripustukseen käytin paperinarua. Suolataikinaa olen tehnyt ensimmäistä kertaa joskus ala-asteella askartelukerhossa. Taikina tuoksu toi paljon muistoja mieleen. Erittäin kätevää ainetta.

Pahoittelen kuvan huonoa laatua. Virkkasin tällaiset lumihiutaleet ikkunaan myöskin syksyllä 2009. Osa malleista on otettu netistä löytämistäni ohjeista ja osa on kokonaan omia malleja. Kuten jokainen lumihiutale on erilainen, niin taitavat olla nämäkin.

Viime joulunalla eräänä yönä en saanut unta ja mielessäni alkoi syystä tai toisesta pyöriä idea itsetehdystä lumiukosta. Eipä siinä sitten aamulla muu auttanut kuin ottaa lanka ja virkkuukoukku käteen ja alkaa tekemään. Lumiukon vartalo on virkattu yhdestä yhtenäisestä kappaleesta käsiä lukuunottamatta. Virkatessa täytin samalla lumiukkoa vanulla. Hatun kanssa lumiukolla on korkeutta n. 24 cm.

Tätä ideaa pyörittelin pitkään päässäni. Olin aika kauan haaveillut jonkinmoisista karkkikeppikoristeista ja sitten vihdoin ja viimein keksin miten sen toteutan. Eniten käytin aikaa kepin kaaren suunnitteluun. Ongelmana oli miten sen saa taipumaan tarpeeksi jyrkästi, mutta kuitenkin riittävän kaarevasti. Keksimäni ratkaisu toimii hyvin. Nämä ovat kokonaan omia malleja ja toteutettu ns. yhtenä kappaleena ilman näkyviä saumoja. Kepit ovat täytetty, lumiukon tapaan, vanulla työtä virkatessa.

 

Tästä oikeastaan lähti pitkään kadoksissa ollut käsityöintoni syksyllä 2009. Haeskelin pitkään netistä olkitähden mallia ja löysin vihdoin sellaisen eräästä blogista. Blogin kirjoittaja ystävällisesti jakoi meille lukijoille tämän ohjeen. Tein näitä useampaa kokoa ja ripustin ikkunaan. Pienimmät olivat halkaisijaltaan n. 10 cm, eli niitä voisi ihan hyvin halutessaan ripustaa joulukuuseenkin.

Himmeli on kuulunut jouluihini yhtä olennaisena osana kuin joulukinkku tms. Tämä yksilö matkasi ystävälleni tuomaan joulumieltä. (Pahoittelen taustalla näkyvää tavarapaljoutta!) Tänä vuonna pitäisi rakentaa uusi himmeli itselleni. Vanha on muuten kunnossa, mutta siitä näkyy, että se oli ensimmäinen itsetekemäni yksilö. Mallista en ole vielä varma. Ehkä tällainen perus tai sitten jotain ihan muuta.

Arkistojen aarteita part I

Tässäpä tulee näitä lupaamiani arkistojen aarteita. Teininä tein itselleni melko paljon vaatteita, vähän kaikilla mahdollisilla tekniikoilla. Neuloin muutaman villapaidan, virkkasin myös paitoja ja liivin (näistä kaikista ei ole olemassa kuvamateriaalia - onneksi!) sekä joitain paitoja ja hameita surauttelin ompelukoneella.

Tässä haasteellisin projekti, jonka sain aikaiseksi lukiolaisena. Tämä menee edelleen haasteellisuudessaan, kaikkien tekemieni käsitöiden joukossa, aika kärkeen:

Malli on otettu Novita-lehdestä ja vuosi on ollut suunnilleen 1995. Siihen aikaan oli uusinta uutta tuollainen kaksivärinen lanka (valkoiseen yhdistetty ruskea tai harmaa). Jos lähtisin nyt tekemään tätä, vaihtaisin värit täysin. Siihen aikaan en vielä uskaltanut lähteä sooloilemaan yhtä helposti kuin nykyään. Silloin tosin nämä villapaidassa käytetyt värit olivat muotia ja se selittänee osaltaan, miksi niihin päädyin.

Ystäväni sai ensimmäisen lapsensa muutama viikko sitten. Uudelle, pienelle ihmiselle lähti tällaiset tossut:

Näiden ohje on kulkeutunut minulle parin blogin kautta. Ohjetta on vähän sovellettu. Alkuperäisessä ohjeessa tossujen päälle piti tulla kukat ja värimaailma oli tuskastuttavan hempeä. Päädyin yksinkertaistamaan koristelua ja valitsemaan iloiset, suht neutraalit, värit, kun en tiennyt lapsen sukupuolta etukäteen. Ystäväni lapsi on kuin onkin poika ja tässä vaiheessa tossut ovat vielä käyttäjälleen hivenen liian isot. Toivottavasti tossut ovat syksyllä/talvella sopivaa kokoa, kun niille ilmojen puolesta on todennäköisesti enemmän tarvetta.

Aiemmin talvella päädyin neulomaan sukat, reilun 20 vuoden tauon jälkeen.

Ohje on sovellettu perussukkaohjeesta omaan jalkaan sopivaksi. Vasemmalla ensimmäinen versio sukista. Käytin Novitan Alpaca -lankaa, joka on ihanan lämmintä ja pehmeää. Reilun kuukauden käytön jälkeen huomasin surukseni, että Alpaca ei ollut kovin kestävää tässä tarkoituksessa. Toisen sukan pohjaan ilmestyi ammottava reikä. Leikkasin terät pois ja tein uudet 7 veljestä -langasta. Lanka on hyvin samanväristä kuin Alpaca ja värieroa ei pahemmin edes huomaa, vaikka tuossa oikealla olevassa kuvassa ero on selkeä. Uskon näiden kestävän käyttöä vähän paremmin.