Arkistojen aarteita part II - joulukoristeet

Näin sateisen harmaana päivänä, tuntuu ihan luontevalta kaivaa arkistoista menneiden vuosien joulurompetta. Mukaan mahtuu niin virkkausta, piirtämistä kuin oljesta tehtyjä koristeita. Osa on tehty valmiin ohjeen mukaan, mutta pääasiassa nämä ovat omia mallejani.

Pyrin tekemään jouluisin joulukortit itse. Aina se ei onnistu, kun aika ei riitä, ja kyllä, olen joskus lähettänyt jopa älyttömän hienoja Tiimari-kortteja. Joulukoristeissa olen myös samoilla linjoille, teen ennemmin itse kuin ostan kaupasta. Silloin saan juuri sellaista kuin haluan ja ei tule muita samanlaisia vastaan. Tällähetkellä joulukoristevarastoni ovat aika hyvässä mallissa. Aina toki voi jotain uutta tehdä, jos hyvä idea sattuu kohdalle. Tälle vuotta suunnitelmissa on ainakin joulukalenterin tekeminen. Siihen on jo pari ideaa olemassa, mutta en ole osannut päättää kumman toteutan.

Joulukortit vm. 2009. Kuvat ovat maalattu vesiväreillä, siirretty koneelle ja tulostettu paperille sekä liimattu vielä kartongille. Yksinkertainen tapa saada ihan hauskoja ja omannäköisiä kortteja.

Joulukortit vm. 2010. Näihin meni huomattavasti enemmän aikaa. Kortit ovat piirretty vahaliiduilla kartongille. Näitä tehdessä löysin pitkän tauon jälkeen uuden innon piirtämiseen. Välillä on kiva tehdä jotain, missä näkyy kunnolla kädenjälki.

Jouluksi 2009 tein tällaiset ikkunakoristeet (voi toki ripustaa myös joulukuuseen tai mihin vain). Piparkakut ovat tehty suolataikinasta ja maalattu peiteväreillä. Sillon en saanut aikaiseksi lakata näitä, mutta sen voisi tehdä niin säilyy värit paremmin. Ripustukseen käytin paperinarua. Suolataikinaa olen tehnyt ensimmäistä kertaa joskus ala-asteella askartelukerhossa. Taikina tuoksu toi paljon muistoja mieleen. Erittäin kätevää ainetta.

Pahoittelen kuvan huonoa laatua. Virkkasin tällaiset lumihiutaleet ikkunaan myöskin syksyllä 2009. Osa malleista on otettu netistä löytämistäni ohjeista ja osa on kokonaan omia malleja. Kuten jokainen lumihiutale on erilainen, niin taitavat olla nämäkin.

Viime joulunalla eräänä yönä en saanut unta ja mielessäni alkoi syystä tai toisesta pyöriä idea itsetehdystä lumiukosta. Eipä siinä sitten aamulla muu auttanut kuin ottaa lanka ja virkkuukoukku käteen ja alkaa tekemään. Lumiukon vartalo on virkattu yhdestä yhtenäisestä kappaleesta käsiä lukuunottamatta. Virkatessa täytin samalla lumiukkoa vanulla. Hatun kanssa lumiukolla on korkeutta n. 24 cm.

Tätä ideaa pyörittelin pitkään päässäni. Olin aika kauan haaveillut jonkinmoisista karkkikeppikoristeista ja sitten vihdoin ja viimein keksin miten sen toteutan. Eniten käytin aikaa kepin kaaren suunnitteluun. Ongelmana oli miten sen saa taipumaan tarpeeksi jyrkästi, mutta kuitenkin riittävän kaarevasti. Keksimäni ratkaisu toimii hyvin. Nämä ovat kokonaan omia malleja ja toteutettu ns. yhtenä kappaleena ilman näkyviä saumoja. Kepit ovat täytetty, lumiukon tapaan, vanulla työtä virkatessa.

 

Tästä oikeastaan lähti pitkään kadoksissa ollut käsityöintoni syksyllä 2009. Haeskelin pitkään netistä olkitähden mallia ja löysin vihdoin sellaisen eräästä blogista. Blogin kirjoittaja ystävällisesti jakoi meille lukijoille tämän ohjeen. Tein näitä useampaa kokoa ja ripustin ikkunaan. Pienimmät olivat halkaisijaltaan n. 10 cm, eli niitä voisi ihan hyvin halutessaan ripustaa joulukuuseenkin.

Himmeli on kuulunut jouluihini yhtä olennaisena osana kuin joulukinkku tms. Tämä yksilö matkasi ystävälleni tuomaan joulumieltä. (Pahoittelen taustalla näkyvää tavarapaljoutta!) Tänä vuonna pitäisi rakentaa uusi himmeli itselleni. Vanha on muuten kunnossa, mutta siitä näkyy, että se oli ensimmäinen itsetekemäni yksilö. Mallista en ole vielä varma. Ehkä tällainen perus tai sitten jotain ihan muuta.

Arkistojen aarteita part I

Tässäpä tulee näitä lupaamiani arkistojen aarteita. Teininä tein itselleni melko paljon vaatteita, vähän kaikilla mahdollisilla tekniikoilla. Neuloin muutaman villapaidan, virkkasin myös paitoja ja liivin (näistä kaikista ei ole olemassa kuvamateriaalia - onneksi!) sekä joitain paitoja ja hameita surauttelin ompelukoneella.

Tässä haasteellisin projekti, jonka sain aikaiseksi lukiolaisena. Tämä menee edelleen haasteellisuudessaan, kaikkien tekemieni käsitöiden joukossa, aika kärkeen:

Malli on otettu Novita-lehdestä ja vuosi on ollut suunnilleen 1995. Siihen aikaan oli uusinta uutta tuollainen kaksivärinen lanka (valkoiseen yhdistetty ruskea tai harmaa). Jos lähtisin nyt tekemään tätä, vaihtaisin värit täysin. Siihen aikaan en vielä uskaltanut lähteä sooloilemaan yhtä helposti kuin nykyään. Silloin tosin nämä villapaidassa käytetyt värit olivat muotia ja se selittänee osaltaan, miksi niihin päädyin.

Ystäväni sai ensimmäisen lapsensa muutama viikko sitten. Uudelle, pienelle ihmiselle lähti tällaiset tossut:

Näiden ohje on kulkeutunut minulle parin blogin kautta. Ohjetta on vähän sovellettu. Alkuperäisessä ohjeessa tossujen päälle piti tulla kukat ja värimaailma oli tuskastuttavan hempeä. Päädyin yksinkertaistamaan koristelua ja valitsemaan iloiset, suht neutraalit, värit, kun en tiennyt lapsen sukupuolta etukäteen. Ystäväni lapsi on kuin onkin poika ja tässä vaiheessa tossut ovat vielä käyttäjälleen hivenen liian isot. Toivottavasti tossut ovat syksyllä/talvella sopivaa kokoa, kun niille ilmojen puolesta on todennäköisesti enemmän tarvetta.

Aiemmin talvella päädyin neulomaan sukat, reilun 20 vuoden tauon jälkeen.

Ohje on sovellettu perussukkaohjeesta omaan jalkaan sopivaksi. Vasemmalla ensimmäinen versio sukista. Käytin Novitan Alpaca -lankaa, joka on ihanan lämmintä ja pehmeää. Reilun kuukauden käytön jälkeen huomasin surukseni, että Alpaca ei ollut kovin kestävää tässä tarkoituksessa. Toisen sukan pohjaan ilmestyi ammottava reikä. Leikkasin terät pois ja tein uudet 7 veljestä -langasta. Lanka on hyvin samanväristä kuin Alpaca ja värieroa ei pahemmin edes huomaa, vaikka tuossa oikealla olevassa kuvassa ero on selkeä. Uskon näiden kestävän käyttöä vähän paremmin.

Tervehdys!

Elämäni ensimmäisen varsinaisen blogin ensimmäinen teksti. 
Tervetuloa mukaan!

Tänne tulen kirjoittamaan erilaisista käsityöprojekteistani. Virkkaamisesta innostuin jo lapsena, kun mummuni opetti taidon minulle jo alle kouluikäisenä. Teininä neuloin ja virkkasin paljon, mutta sitten jossain välissä harrastukset jäivät vuosiksi. Parisen vuotta sitten innostuin uudelleen käsitöistä ja siitä saakka se on jälleen ollut menoa. Suosikkini on edelleen virkkaus, vaikka neulominen on kirinyt kovasti eroa kiinni. Välillä myös piirrän ja askartelen esim. oljen kanssa.

Tykkään tehdä käytännöllisiä, vaikkakin aina sovellettuja, juttuja. Olen pahasti huivi- ja villasukka-riippuvainen, oli sitten kesä tai talvi. Uutena aluevaltauksena tein ennen joulua myös erilaisia joulukoristeita. Lisäilen kuvia näistä myöhemmin.

Juuri nyt vaiheessa:

Tähän tarvitaan vielä yksi kierros niin sitten alkaa kokoa olemaan riittävästi. Malli on otettu jostain 70-luvun (?) virkkauskirjasta, jonka löysin äitini arkistoista. Malli on alunperin tarkoitettu esim. sängynpeitoksi, mutta mikäpä sitä estää huivina käyttämästä. Taitan huivin pitkittäin noin keskeltä, jolloin siitä muodostuu kolmiohuivi. Tällä tavalla käytettynä huivi on riitävän "paksu" ja suojaa viileämmilläkin ilmoilla.