Arkistojen aarteita IV - sisustuselementtejä

Tämä on tällä erää todennäköisesti viimeinen Arkistojen aarteita -katsaus. Myöhemmin mahdollisesti lisää, jos jotain mielenkiintoista tulee vastaan. Tähän olen koonnut myös muutamia piirroksia yms, koska ne ovat myös suuri osa minua kaikkien virkkaamisten ja neulomisien ohella. Kouluajoilta olen säästänyt erilaisia töitä ison salkullisen. Niitä on välistä hauska katsella, kun aikaa on kulunut riittävästi ja töihin on saanut etäisyyttä. Toiset näyttävät edelleen hyviltä ja toisten kohdalla ihmettelen, mitä olen oikein ajatellut!

Virkkausintoni ei ole aina rajoittunut pelkkiin vaatteisiin tai koriste-esineisiin, vaan välillä on syntynyt hyvinkin kokeellisia viritelmiä. Tämä virkattutaulu koostuu kahdesta renkaaseen pingotetusta erillisestä työstä. Alimmainen on n. 50 cm halkaisijaltaan ja ylempi n. 40 cm. Kokonaisuudessaan työllä on kokoa 60x120 cm. Alemman työn ohje on otettu jostain virkkauslehdestä (tämäkin äitini arkistoista). Mallissa viehätti kokonaisuus, tummuuden ja vaaleuden vaihtelu. Mielestäni juuri tähän työhön tuo liukuvärjätty lanka sopi kuin nenä päähän. Ylemmässä isommat kappaleet ovat tehty mallin (alkuperää en enää muista, mahdollisesti poimin ohjeen netistä) mukaan ja pienemmät täytepalat tein oman mallin mukaan. Liukuvärjätty lanka sopi tähänkin mukavasti. Tummalta taustalta kumpikin erottuu hyvin.

Kouluaikana tuli piirrettyä enemmänkin sekä kotona että koulun puolesta. Tämä on yksi ehdottomia suosikkejani koulutöistä ja olen ajatellut kehystää sen vihdoin ja viimein. Tekniikkana tässä työssä lyijykynä ja grafiittikynä, koko A2, mallina ananaskirsikka.

Grafiikan kursseilla viihdyin muuten hyvin, mutta mitään en inhonnut niin paljoa kuin levyjen kaivertamista. Minulla on suhteellisen ylitaipuvat nivelet ja siksi kaivertaminen tuotti suurta tuskaa. Tässä kuitenkin yksi puupiirrostuotokseni. Työ on tehty kahdella laatalla ja kohdistus, no, melkein kohdillaan.

Metalligrafiikka oli paljon lähempänä minua. Siitä sain tällaisen kokeilun aikaan. Kuparilevyä syövytettiin ja sitten vedostettiin paperille. Hankalinta tässä oli pienten elemettien hallinta ja korjaamisen mahdottomuus. Kaikki piti suunnilleen kerralla mennä kuten tahtoi.

Arkistojen aarteita III - erilaisia lämmittimiä

Tällä kerralla kaivelin vähän käytännöllisempiä ja uudempia löytöjä arkistojen kätköistä. Mennyt vuosi on ollut kohtuullisen tuotteliasta ja ainakin kokeiluhenkistä aikaa.

Viime syksynä halusin tehdä itselleni jotain uutta virkkaamalla, silloin syntyi tämä ruskanvärinen kolmiohuivi. Huivi on tehty Novitan Tico tico -langasta ja palojen malli on otettu vanhasta (1990-luvun lehti, en muista tarkemmin) Novita-lehdestä. Malli ei ollut alunperin tarkoitettu huiviksi, mutta mielestäni se toimii tässä tarkoituksessa oikein hyvin. Tico tico -langasta on tullut uusi suosikkini sen hauskan värivalikoiman johdosta.

Nämä menneenä talvena toteutetut rannustimet ovat ihan ykkössuosikkejani viimeaikojen kokeilujen joukossa. Vasemmanpuoleinen on tehty Novitan Florica -langasta ja oikealla oleva Novitan Tico ticosta. Malli on omaa tuotantoa. Nämä lämmittävät mukavasti ranteita ja pysyvät hyvin paikoillaan. Etenkin Floricasta tehdyt ovat erittäin lämpöiset, koska lanka on 100% villaa.

Bad hair day? Virkkasin tämän räiskyvän pipon Facebookin Vähemmän, hitaammin -ryhmän ohjeen mukaan. Yksinkertainen ja helppo ohje. Paksulla langalla ja isolla koukulla tämän toteutti hetkessä. 

Tämä pipo on viimeisin projektini. Halusin "vähän" haastetta elämään. En ole vuosiin tehnyt mitään tällaista. Nyt piti kokeilla, kun löysin yhdestä blogista hauskan mallin. Ohjetta on muokattu itselle paremmin sopivaksi. Lankana Novitan 7 veljestä. Palmikot eivät itsessään ole mitenkään vaikeita tehdä. Haasteellisuutta tuli enemmän siinä, kun tässä on palmikkoa palmikon jälkeenkin ja etenkin nuo kapeat, kahdella silmukalla tehdyt pienet palmikot. Haasteesta selvisin ja lopputulos on mielestäni ok. Tätä mallia voisi soveltaa vielä lisää, jotta se sopisi entistä paremmin omaan päähän.